Osa 2 ~ Allways and forever

tässä osassa näkyy melkein joka kuvassa nuo sims-timantit / muut (koska-minä-typerys-unohdin-laittaa-HideHeadlineeffectsin-päälle) osat on siis jatkossa aina näin lyhyitä koska olen laiska sillä niitä tulee tiheämpään tahtiin.

Osa 2 ~ Allways and forever

"Emma täällä moi. Muistatko mut?"
"Totta ihmeessä muistan. Mitä sulle kuuluu?"
"Aika hyvää. Ajattelin soittaa, koska satuin muuttamaan sun naapuriis pari päivää takaperin." Luurista kuului naurahdus.
"MITÄH?"
"Muutin siihen melko ränsistyneeseen mökkiin kadun toisella puolen. Että tervetuloa visiitille vaan."
Gary sulki puhelimen sekavassa mielentilassa. Emma Flores, hänen kouluaikainen ihastuksensa oli kaupungissa... Gary päätti käväistä vanhan ystävättärensä luona heti aamusta. 'Ensin kuitenkin nukun kunnolla', mies mietti ja haukoitteli.

Aamulla Gary pukeutui hyvissä ajoin valmiiksi ja käveli kadun toisella puolella sijaitsevan vanhan mökinkuvatuksen pihaan. Mies soitti ovikelloa samaan aikaan jännittyneenä, mutta myös iloisena.

"Moi!" Gary kätteli naisen iloisesti.
"Mitä sulle kuuluu?"
"Pelkkää hyvää. Tuu toki sisemmäs."

Gary katsahti kauniin, nuoren naisen kasvoihin.
"Mulla on ollut sua niin kova ikävä..."
"Niin mullakin." Gary halasi ystäväänsä.

"Mä en ehdi jutella kauaa, työt alkaa tunnin päästä. Otatko kahvia?"
"Joo. Maidolla mielellään." Gary istahti pöytään ja katseli, kun Emma keitti kahvia. Mukavasti jutellen ja välillä vain toista tuijotellen aamu sujui rattoisasti, kunnes pihalta kuului kimppakyydin tööttäys.
"Voit tulla sitten töistä päästyäs meille", Gary ehdotti ja Emma nyökkäsi. Gary lähti kävelemään verkkaisesti omaan kotiinsa kimppakyydin huristaessa poispäin.

Päästyään illalla töistä Emma tuli suoraan Garyn luo. Mies juoksi pihalle tämän luo.
"Kuule...mulla on sulle asiaa. Tule sisälle." Emma totteli silmät ymmyrkäisinä.

                                      (tässä ja seuraavassa kuvassa seinät alhaalla, pahoittelut.)
"Sähän varmaan muistat lukioajat?" nainen nyökäytti hiljaa päätään ja huokaisi.
"No...mä tykkään susta edelleen...sillä tavalla." Emma käänsi hieman päätään, veti henkeä ja Garyn suureksi yllätykseksi suuteli tätä. Mies vastasi suudelmaan onnellisena.

"Haluaisitko sä jäädä yöksi?"
"Voisinhan mä varmaan." Emma haukotteli makeasti.
"Itseasiassa menisin mieluusti jo nukkumaan." Gary vastasi myöntävästi ja etsi jääkaapista itselleen iltapalaa, ennen kuin lähti itsekin yläkertaan.

Aamulla Emman herätessä Gary istuskeli sängyllä katselemassa kaunista nuorta naista vierellään. Hän oli miettinyt melkein koko illan ja tullut lopulta päätökseensä.

"Kuule... jos alettaisiin taas seurustella, ja sä muuttaisit mun luo...vai?"
"Öhm...joo." Emma punastui lievästi. Gary veti hänet lähemmäs itseään ja halasi. Romanttinen hetki kuitenkin päättyi, kun Emman täytyi lähteä töihin.
***
Illemmalla Emman mennessä pikaisille torkuille Gary käväisi hakemassa alakerrasta jotakin ja meni sitten herättelemään tyttöystävänsä.
"Hitto, Gary tiätkö mä oon nyt aika väsynyt, anna mun nukkua." Emma vetäisi peiton päälleen unisena. Gary kiskoi hänet silti sinnikkäästi peittojen alta.

Mies polvistui näennäisesti sitomaan kengännauhansa etsien vaivihkaa taskustaan pienen, samettipäällysteisen rasian ja rykäisi saaden tyttöystävänsä huomion itseensä.

"Emma, rakastan sinua ja toivon, että otat tämän pienen esineen vastaan." Gary naksautti rasian auki. Siellä oleva hopeasormus sädehti kattolampun valossa. Emma peitti suunsa käsillään ja hetken henkeä pidätettyään tämä puuskahti: "J-joo..."

Gary pujotti sormuksen tämän sormeen tyytyväisenä ja halasi Emmaa.
"Usko pois, olen suunnitellut tätä hetkeä kuusitoistavuotiaasta saakka", mies naurahti ja jatkoi: "Nyt neiti saa jatkaa uniaan mikäli tahtoo."

***
päivät kuluivat kuin siivillä häitä suunnitellen, ja pian koitti se kauan odotettu päivä. Emman puku oli jo silitetty, mutta Gary ei ollut saanut aikaiseksi etsiä pukua itselleen.

Mies avasi vaatekaapin oven mietteliäänä ja etsi vanhan pukunsa vaatteiden seasta.
"Mene kiinni...mene nyt!" tämä tuskaili nappien kanssa. Hetken ähkittyään hän sai kuin saikin napit kiinni. Emma oli vallannut kylpyhuoneen itselleen koko aamuksi, ja kampaaja tulisi paikan päälle ennen juhlia.
"Kulta, mä lähden nyt! tule sitten perästä taksilla", Gary huusi vielä ulko-ovelta pukupussi olkapäällään.
Juhlien pitopaikka oli kesärieha-rakennuksessa, sillä päivällä satoi. Pari ehtikin pitää vielä hauskaa ennen seremonian alkua.

hetken kuluttua he pyörähtelivätkin rullaluistelukaukalossa pidellen toisiaan käsistä kiinni.Garyn tasapaino kumminkin petti, jonka seurauksena kumpainenkin kaatui. Emma tuli vilkaisseeksi kelloa ja ilmoitti juhlien alkavan pian. Gary vaihtoi pukunsa ja käveli yläkertaan, kun taas Emma laittautui vielä naistenvessan peilin edessä.

Pari seisoskeli hetken aikaa toisiaan katsellen, kunnes Gary ilmoitti seremonian alkavan.

"Emma Sabrina Flores, tahdotko ottaa mieheksesi Gary William Harrisin ja rakastaa häntä myötä- ja vastamäessä?" pappi kysyi juhlallisesti.
"Tahdon", Emma niiskaisi.
"Gary William..."
"Totta ihmeessä tahdon!" Gary tokaisi kesken papin lauseen. Tämä veti suutaan vienoon virnistykseen.
"Voitte vaihtaa sormuksia."

Pari suuteli toisiaan onnellisena vieraiden heitellessä riisiä heidän päälleen.

Juhlien jälkeen tuore aviopari ajoi sateisen Riverwiewin keskustan läpi. Kaduilla kävelevät ihmiset kääntyivät katsomaan heitä ja hymyilivät, toiset jopa vilkuttivat. Emma näytti onnelliselta. Garyn sydän tykytti, kun hän mietti edellisen tunnin tapahtumia. Pian auto kaarsi jo kotipihaan ja he astuivat ulos.

***